CELC

​

Konferenssin virallinen nimi: The Confessional Evangelical Lutheran Conference (CELC). Epävirallinen suomennos: Tunnustuksellinen evankelis-luterilainen konferenssi. Konferenssin perustamiskokous pidettiin vuonna 1993.

​

CELC:in toinen artikla: ”Uskon tunnustus”:

​

Pykälä 1.

Konferenssi hyväksyy Vanhan ja Uuden testamentin kanoniset kirjat verbaali-inspiroiduksi ja erehtymättömäksi Jumalan Sanaksi ja alistuu Jumalan Sanaan ainoana erehtymättömänä ohjeena ja pitää sitä ainoana auktoriteettina opissa, uskossa ja elämässä.

 

Pykälä 2.

Konferenssi hyväksyy myös evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjat, jotka sisältyvät vuoden 1580 Yksimielisyyden kirjaan, ei sikäli kuin, vaan koska ne esittävät oikein Jumalan Sanan puhtaan opin.

​

CELC:in kolmas artikla:

Tämän evankelisluterilaisten kirkkojen konferenssin tarkoitus on:

​

• Ilmaista hengellinen yhteys ja ykseys uskossa, joka yhdistää Konferenssia.

• Olla foorumina keskinäisen rohkaisun, hengellisen kasvun, sekä uskon ja tunnustuksen vahvistamiseksi.

• Edistää ja vahvistaa jo olevaa yhteyttä raamatullisessa opissa ja käytännössä jäsenkirkkojen kesken ja pyrkiä poistamaan kaikki mikä saattaa tulla uhkaamaan häiriöillä tai hajoamisella tätä yhteyttä.

• Rohkaista Konferenssin jäseniä olemaan innokkaita jakaessaan luterilaisen perinnön mukaisesti puhdasta ja sekoittamatonta evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta niille, jotka eivät vielä tunne Jeesusta Vapahtajanaan.

• Antaa selkeä, vakaa ja yhteinen todistus maailmalle kaikesta, mitä Raamattu, sanainspiroitu, virheetön ja auktoritatiivinen Jumalan Sana opettaa.

• Rohkaista ja sitoutua laatimaan ja julkaisemaan (kustantamaan) selkeitä Raamattuun perustuvia tunnuslausuntoja niistä asioista, joita kirkko kohtaa toistuvasti. Ne käsittelevät asioita, joita on käsitelty sekä asioita, joita ei ole käsitelty evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjoissa, niin kuin ne ovat ilmaistut vuoden 1580 Yksimielisyyden kirjassa.

​

CELC:in neljäs artikla: “Jäsenyys”

​

Pykälä 1.

Konferenssin jäsenyyden voi saada ja säilyttää vain sellaiset luterilaiset kirkot ja seurakunnat, jotka varauksetta ovat hyväksyneet konferenssin II artiklassa kuvatun opillisen ja tunnustuksellisen perustan ja jotka eivät ole kirkkoyhteydessä kirkkojen ja seurakuntien kanssa, jotka opissaan tai käytännössään poikkeavat konferenssin tunnustuksellisesta standardista.

​